keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Vian haku

Työnvastaanotto ja kulku

- Tervehdimme ystävällisesti asiakasta
- Varmistamme mitä autoon pitää tehdä / mikä on vikana.
- Työmääräys
- Auton suojaus (penkinsuojat, lattiasuoja, ratinsuoja yms.)
- Mahdollisesti vikojen hakua testerillä
- Vian korjaus
- Työn tarkastus
- Asiakkaalle palautus



Jännitehäviön mittaaminen






Tänään jatkeltiin sähköasioiden kertaamista.

Jännitehäviötä syntyy liki jokaisessa kytkennässä vähäsen. Hyvin yleinen paikka häviöille ovat liitokset. Jännitehäviö mitattiin fiat punnon oikeasta lähivalosta. Mittasimme ajovalolle tulevasta liittimestä, pistämällä kärki liittemeen ja toinen kärki maihin. Jännite mitattiin myös plus puolen johdosta, eli kärki liittimeen ja toinen kärki akun plus napaan. Plus puolella jännitehäviötä syntyi 0,07v ja maa puoli näytti 0.16v. näiden arvojen perusteella ei ole kannata huolestua. (HUOM. KULUTUSLAITTEEN ON OLTAVA PÄÄLLÄ.)



Miinus puolen jännitehäviö

Plus puolen jännitehäviö

Fiat punton oikean lähivalon kytkentäkaavio


Yläpuolella netistä otettu kuva, josta voi muodostaa selkeän kuvan mittauksesta. Eli plus puolen jännitehäviö mitataan väliltä A-H, ja miinuspuolelta mitattuna väli J-K.


maanantai 15. joulukuuta 2014

Pakokaasumittaus

Pakokaasumittaus on pakollinen, ja sen voi suorittaa ennen katsastusta, tai katsastuksessa. Vianhaussakin on pakokaasumittaus erittäin tärkeä. Yleensä se saatetaan skipata, mutta jos esimerkiksi moottori käy huonosti, saattaa mittauksen arvoista löytyä poikkeavuuksia, jotka auttavat vian löytämisessä.

Pakokaasumittaukset koskevat bensiiniautoissa vuonna 1978 ja sen jälkeen käyttöön otettuja autoja.

Bensiinikäyttöisten autojen pakokaasupäästöjen tarkastuksessa mitataan joutokäynnillä CO-(häkä), HC(hiilivety), O2(happi), ja CO2(hiilidioksidi)- pitoisuudet ja vastaava moottorin pyörintänopeus (alle 1000 r/min). Kolmitoimisilla katalysaattorilla varustettujen autojen osalta mitataan lisäksi korotettu pyörintänopeus ja sitä vastaavat CO-, HC-, O2- ja CO2- pitoisuudet ja lambda-arvo (polttoaineen ja ilman suhde palamisseoksessa).
Bensiinikäyttöiselle henkilö- ja pakettiautolle, joka on varustettu OBD- järjestelmällä ja otettu käyttöön 1.1.2001 tai sen jälkeen suoritetaan OBD:n tarkastus ja korotetun pyörintänopeuden pakokaasupäästömittaus.
Katalysaattori
Katalysaattori puhdistaa pakokaasuja katalyysiä hyödyntämällä. Bensiiniautossa on käytössä kolmitoimikatalysaattori. Nimi tulee siitä, että se puhdistaa pakokaasuja kolmella tavalla :
CO eli häkä hapettuu hiilidioksidiksi (CO2)
Palamattomat hiilivedyt hapettuvat hiilidioksiksi ja vedeksi.
Typen oksidit (NOx) pelkistyvät typeksi (N2)


Diesel-autojen mittaus

Diesel autoissa mitataan savutusarvoa. Se mitataan 1.1.1980 jälkeen käyttöön otetuista diesel autoista. 
Mittauksessa kuormittamatonta moottoria kiihdytetään joutokäynnillä säätimen rajoittamalle maksimipyörintänopeudelle. Tällöin syntyvä pakokaasu johdetaan mittauslaitteistoon, joka toimii ns. opasiteettiperiaatteella.
Laitteisto siis mittaa valon läpäisykyvykkyyttä savusta. Hyväksymisraja on vapaastihengittävillä dieselmoottoreilla 2,5 m-1 ja turboahtimella varustetuilla dieselmoottoreilla 3,0 m-1
1.1.2006 jälkeen käyttöönotetuissa dieselautoissa raja-arvo on 1,5 m-1


tiistai 9. joulukuuta 2014

Latausjärjestelmä

Latausjärjestelmän kytkentäkaavio




Laturin toiminta

On olemassa kahta eri tyyppistä laturia: tasavirtalaturi ja vaihtovirtalaturi.

Vaihtovirtalaturi on syrjäyttänyt tasavirtalaturin eli tasavirtalaturia ei käytetä enään uusissa autoissa. 

- Tasavirtalaturissa magneettikenttä saadaan laturin runko-osaan sijoitetulla kenttäkäämeillä eli staattorilla.
- Rungon sisällä pyörii ankkuri. Sähkömotorinen voima indusoituu johtosilmukoihin.
- Johtosilmukoiden SMV:n voimakkuus ja suunta muuttuvat jatkuvasti ankkurin kierroksen aikana.
- Kommuntaattorilta johdetaan teho hiiliharjojen avulla laturin ulostuloon.


- Vaihtovirtalaturissa kenttäkäämit ovat laturin pyörivässä osassa eli ankkurissa ja ulostuloteho saadaan laturin runkoon käämityistä staattorikäämeistä.
- Ei tarvita kommutaattoria
- Voidaan pyörittää suuremmalla nopeudella kuin tasavirtalaturia.










Ohivuotomittaus

Ohivuotomittauksessa siis tarkistetaan moottorin mekaaninen kunto. 


1. Sytytystulpat pois.
2. Ohivuotomittaukseen vaadittava mittari
3. Sytytystulpan kierteille laitetaan pidempi osa pakkauksesta.
4. Tähän osaan liitetään pienempi osa sormitiukkuudelle ja siihen ''pilli'' 
5. Pyöritetään kampiakselia kunnes pillin vihellys loppuu. Tällöin mäntä on yläkuolokohdassa. Yläkuolokohdan voi tarkistaa myös esimerkiksi kun ruuvimeisselillä koskettelee mäntää ja pyörittää kampiakselia. 
6. Sitten otetaan pilli pois ja liitetään mittari kiinni.
7. Mittari tulee kalibroida ennen kuin mittausta tehdään.
8. Jos moottori on autossa kiinni ja vuotoa löytyy, on keinoja selvittää mistäpäin vuotoa tulee. Jos männänrenkaista vuotaa, sen kuulee kun ottaa öljytikun pois. Jos venttiilit vuotavat, imupuolen vuodon havaitsee kaasuläpältä ja pakopuolen vuodon pakoputkelta. Sytkärillä pystyy hyvin havaitsemaan nämä.

Tässä vielä video miten mittaus tapahtuu

keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Puristuspaineiden mittaus

Tässä kuva fiestan konetilasta. Ensimmäiseksi putsataan paineilmalla kaikki irtoava lika pois. Myös tulpanhatut otetaan tässä vaiheessa pois ja puhalletaan paineilmalla lika pois, ettei mäntien päälle menisi yhtään likaa.


Otetaan puolalta liitin pois, jotta tulpanjohdoille ei syntyisi jännitettä.


 Sitten aloitetaan mittaus. Lukitaan mittari tulpan rei'älle. Sitten startataan. Startatessa tulee painaa kaasu pohjaan. Startataan niin kauan, kunnes mittari ei enään liiku, eli tuloksen voi lukea paperista.
 Jokaiselle sylinterille on oma kohtansa paperissa. Ykkös sylinteri antoi 14,7 baria
Jos halutaan tarkistaa mittaus, laitetaan öljyä sylinteriin, männän päälle. Paineet tulisivat nousta, jos mittauksessa vika olisi männässä tai männänrenkaissa. Jos paineet eivät nouse, venttiilit vuotavat.

maanantai 24. marraskuuta 2014

Diesel ja bensiini


Diesel ja bensiinimoottorin eroja


- Seossuhde; Diesel-moottorissa seossuhteella ei ole merkitystä. Se voi ottaa niin paljon ilmaa kuin se vain pystyy, kun taas ottomoottorissa on tietty seossuhde joka on optimaalinen moottorin käynnille.

Diesel-moottorissa ei ole ollenkaan kaasuläppää joka rajoittaisi ilman saantia toisinkuin ottomoottoreissa.

- Sytytys; Ottomoottorissa sytytystulppien kipinällä, Diesel-moottorissa ilma paineistetaan niin että se kuumiaa jolloin kuumaan ilmaan suihkutetaan kovalla paineella diesel-polttoaine sytyttäen sen.

- Polttoaineen ruiskutus; Ottomoottorissa  polttoaine ruiskutetaan sylinteriin imutahdin aikana ilman seassa.
Diesel-moottorissa polttoaine ruiskutetaan sylinteriin puristustahdin lopuilla.
Hehkutulpan tehtävä on auttaa käynnistyksessä.

Esikammio- ja suoraruiskutus

Esikammioruiskutuksessa polttoaineen palaminen alkaa esikammiossa josta se leviää sylinteriin.
Esikammioruiskutusmenetelmän ominaisuudet:
Hyötysuhde on n. 35%
Hiljainen moottorin käyntiääni

Suoraruiskutusmenetelmässä polttoaine ruiskutetaan suoraan palotilaan, ja palaminen alkaa koko seoksessa samanaikaisesti.
Suoraruiskutusmenetelmän ominaisuudet:
Hyötysuhde 45%+
Kova moottorin ääni


Ruiskutusjärjestelmän kierto:

- Polttoainesäiliö
-> Polttonesteen esilämmitysventtiili lämmittää polttonestettä estääkseen parafiinikiteet tukkimasta suodatinta ( ei ole joka autossa)
-> Polttonestesuodatin puhdistaa polttoaineen
-> Polttonesteen siirtopumppu pumppaa polttonesteen korkeapainepumpulle (pumppu voi olla sähköinen pumppu tankin sisällä tai mekaanin pumppu konetilassa)
-> Sähköinen pysäytysventtiili pysäyttää polttonesteen syötön hätätilanteessa
-> Korkeapainepumppu luo polttonesteen korkeapaineen
-> Rail-putki varaa korkeapaineistetun polttonesteen
-> Rail-putken painetunnistin mittaa polttoaineen paineen, tämä on tärkeä tieto moottorinohjainlaitteelle
-> Paineensäätöventtiili ylläpitää tarvittavan paineen Rail-putkessa
-> Injektorin eli ruiskutussuuttimen tehtävä on ruiskuttaa polttoneste palotilaan

Paluukierto:
-> Polttonesteen jäähdytin jäähdyttää kuumaa ylijäänyttä polttonestettä
-> Käyttämätön polttoneste palaa polttonestesäiliöön

Dieselpolttoainejärjestelmän ilmaus:

Löysätään ilmausruuvia polttonestesuodattimesta. Pumpataan siirtopumppua joko käsin, tai sitten pyöritetään kampiakselia, kunnes polttonesteen seassa ei tule ilmaa. Sitten suljetaan ilmausruuvit ja avataan ruiskutussuuttimien muttereita ja pyöritetään startista, kunnes suuttimista tulee myös ilmatonta polttonestettä.

Hehkutulpan tarkistus:

Hehkutetaan tulppaa suoraan kaapeleilla akusta, tulpan pitäisi hehkua sylinteriin menevästä päästä, eikä kierteistä.