Puristuspaineiden mittaus

Tässä kuva fiestan konetilasta. Ensimmäiseksi putsataan paineilmalla kaikki irtoava lika pois. Myös tulpanhatut otetaan tässä vaiheessa pois ja puhalletaan paineilmalla lika pois, ettei mäntien päälle menisi yhtään likaa.

Otetaan puolalta liitin pois, jotta tulpanjohdoille ei syntyisi jännitettä.

 Sitten aloitetaan mittaus. Lukitaan mittari tulpan rei'älle. Sitten startataan. Startatessa tulee painaa kaasu pohjaan. Startataan niin kauan, kunnes mittari ei enään liiku, eli tuloksen voi lukea paperista.

 Jokaiselle sylinterille on oma kohtansa paperissa. Ykkös sylinteri antoi 14,7 baria

Jos halutaan tarkistaa mittaus, laitetaan öljyä sylinteriin, männän päälle. Paineet tulisivat nousta, jos mittauksessa vika olisi männässä tai männänrenkaissa. Jos paineet eivät nouse, venttiilit vuotavat.

Diesel ja bensiini

Diesel ja bensiinimoottorin eroja

- Seossuhde; Diesel-moottorissa seossuhteella ei ole merkitystä. Se voi ottaa niin paljon ilmaa kuin se vain pystyy, kun taas ottomoottorissa on tietty seossuhde joka on optimaalinen moottorin käynnille.

Diesel-moottorissa ei ole ollenkaan kaasuläppää joka rajoittaisi ilman saantia toisinkuin ottomoottoreissa.

- Sytytys; Ottomoottorissa sytytystulppien kipinällä, Diesel-moottorissa ilma paineistetaan niin että se kuumiaa jolloin kuumaan ilmaan suihkutetaan kovalla paineella diesel-polttoaine sytyttäen sen.

- Polttoaineen ruiskutus; Ottomoottorissa  polttoaine ruiskutetaan sylinteriin imutahdin aikana ilman seassa.

Diesel-moottorissa polttoaine ruiskutetaan sylinteriin puristustahdin lopuilla.

Hehkutulpan tehtävä on auttaa käynnistyksessä.

Esikammio- ja suoraruiskutus

Esikammioruiskutuksessa polttoaineen palaminen alkaa esikammiossa josta se leviää sylinteriin.

Esikammioruiskutusmenetelmän ominaisuudet:

Hyötysuhde on n. 35%

Hiljainen moottorin käyntiääni

Suoraruiskutusmenetelmässä polttoaine ruiskutetaan suoraan palotilaan, ja palaminen alkaa koko seoksessa samanaikaisesti.

Suoraruiskutusmenetelmän ominaisuudet:

Hyötysuhde 45%+

Kova moottorin ääni

Ruiskutusjärjestelmän kierto:

- Polttoainesäiliö

-> Polttonesteen esilämmitysventtiili lämmittää polttonestettä estääkseen parafiinikiteet tukkimasta suodatinta ( ei ole joka autossa)

-> Polttonestesuodatin puhdistaa polttoaineen

-> Polttonesteen siirtopumppu pumppaa polttonesteen korkeapainepumpulle (pumppu voi olla sähköinen pumppu tankin sisällä tai mekaanin pumppu konetilassa)

-> Sähköinen pysäytysventtiili pysäyttää polttonesteen syötön hätätilanteessa

-> Korkeapainepumppu luo polttonesteen korkeapaineen

-> Rail-putki varaa korkeapaineistetun polttonesteen

-> Rail-putken painetunnistin mittaa polttoaineen paineen, tämä on tärkeä tieto moottorinohjainlaitteelle

-> Paineensäätöventtiili ylläpitää tarvittavan paineen Rail-putkessa

-> Injektorin eli ruiskutussuuttimen tehtävä on ruiskuttaa polttoneste palotilaan

Paluukierto:

-> Polttonesteen jäähdytin jäähdyttää kuumaa ylijäänyttä polttonestettä

-> Käyttämätön polttoneste palaa polttonestesäiliöön

Dieselpolttoainejärjestelmän ilmaus:

Löysätään ilmausruuvia polttonestesuodattimesta. Pumpataan siirtopumppua joko käsin, tai sitten pyöritetään kampiakselia, kunnes polttonesteen seassa ei tule ilmaa. Sitten suljetaan ilmausruuvit ja avataan ruiskutussuuttimien muttereita ja pyöritetään startista, kunnes suuttimista tulee myös ilmatonta polttonestettä.

Hehkutulpan tarkistus:

Hehkutetaan tulppaa suoraan kaapeleilla akusta, tulpan pitäisi hehkua sylinteriin menevästä päästä, eikä kierteistä.

Moottorin ohjausjärjestelmä sekä antureita

Moottorin ohjausjärjestelmä

Moottoria tarvitsee ohjata jotenkin. Jotta ohjaukseen voisi syventyä, tulee tietää perus asiat ensin. Sytytys, polttoaine ja ilman saanti ovat tärkeimmät asiat. 
Moottorin tehoa voidaan ohjata muuttamalla sytytystä, sekä polttoaineen ja ilman seosta.

Yksikipinäpuolajärjestelmässä jokaiselta tulpalta lähtee tulpanjohdot samalle virranjakajalle 

Kaksoiskipinäpuolajärjestelmässä on sylinteriparille aina oma puolansa. 

Yksittäiskipinäpuolajärjestelmässä jokaiselle tulpalle on oma puolansa. 

Moottorin käyttöolosuhteet

Kylmäkäynnistys -> Rikastus 

- Varmistetaan sytytyskelpoisen seoksen määrä. 

- Lämpötila anturi tunnistaa, tarvitseeko moottori rikastusta. 

- Rikastus toteutetaan pidentämällä polttoainesuuttimen aukioloaikaa, jota ecu muuttelee.

Lämmityskäyttö -> Joutokäynnin tasaus 

- Joutokäynti tasataan muuttelemalla ilman määrää. 

- Kaasuläpän asentotunnistin on tärkeässä roolissa tässä, koska sen kautta ecu saa tiedon paljonko läppä on auki.

- Moottorin lämpötunnistimien avulla ecu saa tiedon moottorin ollessa tarpeeksi lämmin, ja silloin ilman tuloa lasketaan.

Kiihdytys -> Rikastus

- Kiihdytyksessä syötetään rikkaampaa seosta, jotta saataisiin 

enemmän tehoa kiihdytykseen. 

- Maksimitehossa lambda-arvo olisi  korkealla, joten se otetaan pois käytöstä, jotta saadaan moottorista enemmän irti riippumatta päästöistä.

- Kiihdytyksessä oleellisessa osassa on kaasupolkimen asentotunnistin.

Täyskuorma-ajo -> maksimiteho

- Täyskuormarikastus 

- Rajoitetaan kierrosnopeutta

- Tarvitaan paljon tehoa, kuten kiihdytyksessä, joten rikastetaan seosta polttoaineen määrää säätämällä.

Moottorijarrutus

- Katkaistaan polttoaineen syöttö.

- Pyörintänopeus on yli 1500 kierrosta/min

- Kaasuläpän asentoa valvotaan

Osakuorma-ajo

- Osakuorma-ajon aikana seos yritetään pitää mahdollisimman laihana, jotta ajo olisi taloudellista. 

Ahtimen pyörintänopeuden rajoitus

- Ahtimen pyörintänopeutta rajoitetaan, jos ajetaan esimerkiksi vuoren päälle ohuempaan ilmaan, koska ohut ilma pyörittää ahdinta nopeammin kuin tavallinen ilma.

Toimilaitteet

Kaasuläppä

- Kaasuläpän asentotunnistin on potentiometrityyppinen, eli perjaatteessa se sisältää kaksi vastusta, joiden suhde muuttuu kaasuläpän asennon myötä.

- Voidaan mitata: Kelan resistanssi

                        Käyttöjännite

Karamoottori 

Tässä tietoa karamoottorista

- Normaali kestomagneetti moottori

- Suunnanvaihto napaisuutta muuttamalla 

Askelmoottori

-Askelmoottori on sähkömoottorin tyyppi 

- Voidaan mitata kelojen resistanssit ja jännitteet

Anturit

Vastusantureita on 
Lämpötunnistin - NTC (PTC)
Potentiometrit
on/off katkaisijat

-Kytketystä anturista voidaan mitata jännite
- Irrallisesta anturista voidaan mitata resistanssi

Lambda-anturi

- Tietoa lambda-anturista
- Mittaa pakokaasujen jäännöshappipitoisuutta
- 1kg polttoainetta tarvitsee teoriassa 14,7 kg ilmaa palaakseen täydellisesti.
- ECU säätää mitattujen signaalien perusteella ruiskutusta.

Jännitteen tuottavat anturit: 

Induktiivinen anturi

- Induktio kela ympäröi kestomagneettia, rautasydäntä ja sydäntä.
-Pyörimisnopeus anturissa tunnistaa hammastetut kohdat pyörästä, ja kelaan indusoituu jännitettä.
-Kelasta voidaan mitata resistanssi

Hall-anturi

- Tehtävänä kertoa ohjausyksikölle, millon sytytys tapahtuu. 
- Voidaan mitata käyttöjännite sekä pulssi
- Magneetin liikenopeudella ei ole merkitystä verrattuna induktiiviseen anturiin.

Moottorinohjausjärjestelmä

    Alla on volkswagen golffin konetilasta ottama kuva

                      Alla on kuva sytyksestä. Sytytystulppiin menee tulpanjohdot, jotka menevät                                         virranjakajalle. Suurjännitteinen virta syötetään sytytystulpalle, joka sytyttää                                         seoksen palotilassa.

Alla virranjakaja. Sen päätehtävä on johdattaa suurjännite puolalta tulpille.

Puola.

mk3 sen yksipisteruisku

Moottorin ohjausyksikkö eli ECU. Lukee ja tulkitsee esimerkiksi antureita moottorin suorituskyvyn parantamiseksi.