Moottorin kokoonpano

Moottorin osien tarkistus 
- Sylinteriryhmä (kuiva putki) -> Erittäin huolellinen öljykanavien pesu
-> vettä kanaviin ja tarkistaa että jokaisesta kanavasta tulee + paineilma.
- Sylinterin kuluneisuus -> yleensä ylhäältä kuluu enemmän männänrenkaiden kohdalta
-> Helmavälys
    -> Ylikokoporaus, 0,5mm yleensä seuraava koko.
    -> Hoonaus renkaille.
Usein nykyautoissa sylintereissä kromi pinnoite, joten ei voi hoonata, mutta halutessaan voi putkittaa.

-Runkolaakeripesäkkeet
Pesäkkeen mitta (ja linja)
Kampiakselin halkaisija
Laakerin vahvuus
Pesäkkeen halkaisija

Kannen tasopinta (laani)
-> Pitää tasohioa jos esimerkiksi liekkirenkaan kohdalla on kuluma

Kierteet ja katkenneet pultit

Tiivistepintojen puhdistus yms.

Sylinteriryhmä (märkäputki)
Jäähdytysneste virtaa putkien ulkopuolella.
- Sylinteriputkien ''korkeus'' lohkon tasoon nähden.
Nokka-akselin laakerit
Tasapaino akseleiden laakerit

Kasaaminen
Hyvä selostus männän vaihdosta
- Kampiakseli
       Mittatarkastus
     - Kiilloitus -> Kaulan pinta menee ''tukkoon''
     - Hionta -> pitää muistaa laittaa oikean kokoiset laakeri
     - Suoruuden tarkastus
     - Päittäislaakerin pinta -> kytkintä painettaessa päittäislaakerille tulee raskain kuormitus, eli           akselinsuuntainen voima vaikuttaa. Jos vaikka virittäessä vaihdetaan isompaa kytkintä niin laakerille tulee vielä isompi voima.
     - Runkolaakeriin tulee säteen suuntaiset voimat
- Öljykanavat puhtaaksi
- Tasapainotus
- Silmälaakeri ->
- Särötarkastus

Sylinterikansi
Kansivalu
   -Pinnan suoruus
   - Märkäputki ryhmässä pitää mitata putken korkeus ennen tasohiontaa.
   - Öljykanavat
   - Ohjaimet
   - Venttiili-istukat
   - Nokka-akselin laakerointi
   - Kierteet ja pultit
   - Etukammiot
   - Vesipainekoe (=särötarkastus)

Venttiilikoneisto
- Venttiili
- Ohjain + kuluneisuus + kiinnitys (jos venttiileitä on mennyt soikeeks, tarkista ohjaimet, ettei ole säröjä kanavassa.)
- Venttiilivarren kumit
- Paininkupit
- Keinuvivut
- Nokka-akseli
     -Laakeripinnat
     - Nokkien kuluneisuus

Mäntä
- Mitta -> helmavälys
- Rengasurat
- Leikkautumat
- Nakutusjäljet
- Kiinnitys
-Männäntappi
   - Lukitus

Kiertokanki
- Helan välys
- Tasapainotus
  - Kaikki kanget saman painosia
  - Painopiste samassa kohdassa

Jakopää
- Hihnajakopää
- Ketjujakopää
  - kiristin
  - laahain
- Öljypumppu
  - pumppuelementtien pinnat
  - paineventtiilin jousi
  - imuputken sihti
Öljyn paine 1-5kbar

--------------------------------------------------------------------------------

- Osien, pulttien ja ruuvien (ym) järjestys
- Varaosien tilaus osien tarkastuksen jälkeen
- Uusien osien sopivuuden tarkastus

Sylinteriryhmä
- Runkolaakeri paikalleen
   - Pultit KIINNI (momenttiin). Vasta momenttiin pistäminen ''oikaisee'' lohkon.
- Kiertokangen laakerit paikalleen
- Mittaus -> välykset

- Kampiakseli paikalleen
  - Öljy laakeripintoihin
- Päittäislaakerit paikalleen
  - Päittäisvälyksen tarkastus

Viritystekniikan tehtävä
Moottosin iskutilavuus on 500cm3
Puristussuhde 11:1
Halkaisija 58,8mm

- Männän kiinnittäminen kirtokankeen
  - Puristussovittimen tappi
  - Uiva tappi
Renkaiden asennus mäntään
 - Männänrenkaiden päät ''hajasijoitetaan'', tarkoittaen sitä, että jos on useita männänrenkaita niin niiden päitä ei pistetä samalle kohdille.
  - Todetaan, että renkaat ovat sopivat. -> renkaan päiden väli n. 0,2 - 0,3 mm
  - sovitus sylinteriin
  - uraleveys
Männän asentaminen sylinteriin
  - Öljyä renkaisiin, laakereihin, männäntappiin.
  - Renkaat oikein päin mäntään -> top merkintä
  - Panta männän ympärille
  - Mäntä oikein päin sylinteriin

Sylinterikannen kiinnitys

Esivalmistelut

  - Venttiilien säätö, jos mahdollista.
  - Imu- ja pakosarjan kiinnitys?
  - Nokka-akseli(t) ''jakoasentoon'', saattaa tarvita olla nokka-akseli tietyssä asennossa että kannen saa kiinni.
  - Männät (kampiakseli) myös ''jakoasento''
  - Kannen ohjauspinnat paikoillaan
  - Tasopinnan puhdistukset
  - Kannentiivisteen tarkastus
      - Oikea tiiviste
      - Tiiviste oikeinpäin
  - Kannentiivisteen vahvuus
Venttiiliensäätö
  - Ruuvisäätö (keinuvipu)
  - Palasäätö (paininkuppi)
  - Hydraulinen säätö
  - Kiinteät paininkupit

Kannen asennus paikoilleen

  - Kannen nosto paikalleen siten, että se asettuu täydellisesti ohjauspinnoille ''loksahtaa paikalleen''.
  - Pultit kevyesti öljyttyinä paikalleen
     - aluslevyt
     - pikkupultit
  - Kiristys ohjeen mukaan -> yleensä keskeltä reunoille päin, ns. puristetaan ilma pois.
     - momenttikiristys: loppuveto yhtäjaksoisesti
     - astekiristys: 1- vaiheen jälkeen lähtömerkki

----------------------------------------------------

Nokka-akselin ajoitus ilman ohjetta.
A
- Moottorissa yksi nokka-akseli
  1. Mäntä (1) yläkuolokohtaan
  2. Nokka-akseli sytytysasentoon
      - Nokan kulma sama keskilinja

B
- Ajoitus nokka-akselin noston avulla ; www.isokivijärvi.com
  - Periaate nokka avaa venttiiliä tietyn millimäärän kampiakselin tietyllä astemäärällä

Nokka-akselin ajoituksen tarkastus

1. Ykkösmäntä yläkuolokohtaan
2. Hihnapyörään merkki (ykk)
3. Tasoitetaan venttiilivälykset
  - Ruuvisäädöllä
  - Palasäädön tasaus välysmitalla (imuvälys 0,25 pakovälys 0,40. imuun lisätään 0.15 liuska)
4. Kierretään kampiakselia pyörimissuuntaan, kunnes pakovälys menee kiinni -> merkki hihnaan
5. Kierretään kampiakselia vasten pyörimissuuntaa, kunnes imuvälys menee kiinni-> merkki hihnapyörään.
6. Kierretään kampiakselia takaisin yläkuolokohtaan
7. Jos jako on paikallaan, ovat p ja i merkit yhtä kaukana (samassa kulmassa) ykk-merkistä

-------------------------------------------------------

Sytytysjärjestelmä

Sytytysenergia WI= UI * II * tI

WI= Ensiöpuoli

UI= Jännitepuolan ensiökelassa -> Ensiövirta ja puolan resistanssi

II= Ensiövirta -> ensiövirtapiirin vastukset 

tI= Ensiövirran kulkuaika -> katkojalaite 

Sytytysjohtimet

Kuparijohto -> Häiriönpoisto välykset aina ilmavälien lähelle

Hiilijohto -> ei erillisiä vastuksia 

Induktiivinen johto

Sytytysjohdot siirtävät tarvittavan jännitteen (U) mahdollisimman häviöttömästi sytytystulppaan. Tarkoitukseen käytetään ajoneuvokohtaisesti: kts.kuvan alta

Tulpan rakenne

----------------------------------------------------------------

          Moottorin teho

Moottorin teho perustuu pyörintänopeukseen ja vääntömomenttiin. Teho -> Pyörintänopeus -> Vääntömomentti

P= 2xPii n x M                     n = pyörintänopeus (3000rpm)
                                             M= vääntömomentti ()
                                             Pii= 3.141... 
                                             P = teho

Vääntömomentti

 M = F x r

 F = Voima

 r  = Voiman "etäisyys"

F = p x A                                 p = Palamispaine
                                              A= Männän poikkipinta-ala

Pyörintänopeuden nosto
F= m x a 

- Voiman suuruus riippuu massasta ja kiihtyvyydestä -> edestakaisten voimien vaikutus 

    - mäntä

    - venttiilikoneisto

    - auton alusta

M= F x s

Vääntömomentti = voima x voiman kohtisuora etäisyys vaikutuspisteestä

- Moottori -> kampikoneisto keinuvivut

- Auton alusta

- Voimansiirto -> hammaspyörät, vetoakseli, kardaani

P = M x 2pii x n

Teho = Momentti x pyörintänopeus x 2pii

- Voimalinja : kytkin -> vaihteisto -> vetopyörästö -> vetoakseli -> pyörä

- Jousitus 
- Jarrut 
- Moottori 
Jännitys 
sigma = F/A
Jännitys = voima / poikkipinta-ala

Kappaleeseen kohdistuva veta tai puristus aiheuttaa jännityksen 

    - pulttiliitokset (pultin vetolujuus), alustan pultin lujuus oltava 10,9 koska 8,8 on liian pehmeä ja 12,9 liian kova.

    - Korirakenteet (suurlujuusteräkset)

Hitausmomentti (neliömomentti)

J = m x r2

J= Hitausmomentti

m= pyörivä massa

r= massakeskipisteen säde 

Vauhtipyörän keventäminen

Pyritään pienentämään massakeskipisteen sädettä

Vauhtipyörän lujuuden säilyttämiseksi liiallisesta massan määrästä ei kannata luopua.

--------------
Kytkin 
Kytkimen välittämän tehon suuruuteen vaikuttavat 
    - Kytkimen puristusvoima
    - Kitkakerroin
    - Kytkinpintojen lukumäärä
    - Kytkinlevyn halkaisija